Ilmoita kaikki karhuvahingot

Markku Laitisen esitys karhukannasta, sen hoidosta sekä vinkkejä vahingon kohdatessa

Yhdistyksen kevätkokouksen päätteeksi maaseutuasiamies Markku Laitinen Laukaan yhteistoiminta-alueen maaseututoimesta (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Toivakka ja Uurainen) kertoi mehiläishoitajille hyödyllistä tietoa petoeläinvahinkojen ilmoittamisesta ja arvioinnista.

Faktaa karhukannasta

Suomessa karhukanta on tällä hetkellä reilut 2000 yksilöä. Tilastojen mukaan muiden suurpetojen kannat ovat: ilves 2500, ahma ja susi 200-250 yksilöä. Vuosina 2012-2017 karhukanta on ollut kasvussa, mutta 2018 kanta laski noin 5 %. Keski-Suomessa karhuja on tällä hetkellä noin 150-160.

2018 kaatolupia myönnettiin normaalia enemmän eli 335 kaatolupaa aiempien vuosien n. 300 sijasta. Tästä toivottavasti voidaan olettaa, että saavutetut n. 2000 yksilöä täyttäisi valtakunnallisen tavoitteen, eikä karhukantaa enää kasvatettaisi. Keski-Suomessa Riistakeskuksen mukaan kaatolupia vuonna 2018 oli 14. Karhuja saatiin kaadettua 10.

Karhuaita Riistakeskuksen tuella

Karhuvahinkoja voi yrittää estää karhuaidalla. Riistakeskuksen kautta voi anoa välineitä sähköaidan rakentamiseen. Riistakeskus ei kustanna akkua eikä omaa työtä. Aitatarviketilausta tehtäessä kannattaa valita aurinkokennoversio, akun käyttöajan maksimoimiseksi. Käytännössä aidasta tehdään viiden vuoden vuokrasopimus ja Riistakeskus tarkastaa, että tarvikkeet on käytetty ja aita rakennettu maastoon. Viiden vuoden kuluttua aita siirtyy maanomistajan omaisuudeksi. Jos karhuaidasta huolimatta karhu aiheuttaa jatkuvaa vahinkoa, aidan olemassa olo helpottaa vahinkoperusteisen kaatoluvan saamista.

Lue myös:  Sähköä nallen hunajatuskaan
 

Miten toimia, jos karhu käy kylässä?

Usealla paikalla olleella mehiläishoitajalla oli valitettavasti omakohtaisia kokemuksia karhuvahingoista. Jos näin käy, tulee toimia seuraavasti:

1. Soita maaseutuasiamiehelle välittömästi (yhteystiedot), kun havaitset vahingon (netin lomaketta ei siis tarvitse täyttää ensimmäisenä). Maaseutuasiamies antaa puhelimessa ohjeet siitä, miten ja milloin maastokatselmus suoritetaan.
    
2. Ota kännykällä kuvia. Varo, ettet vahingoita jälkiä.
    
3. Maastokatselmuksessa Riistakeskuksen suurpetoyhdyshenkilö arvioi vahingon aiheuttajan tutkimalla jälkiä maastosta sekä hampaanjälkiä kennoissa ja kehissä.
   
   Maaseutuasiamies listaa paljonko pesiä ja kennoja on rikottu, sekä tarkastaa, mitä muita vahinkoja peto on aiheuttanut. Huomaa, että osa kunnista saattaa periä arvioinnista maksun.

Tärkeintä on ilmoittaa aina, kun vahinko sattuu!

Ilmoita aina kaikista karhuvahingoista

Kaatolupien myöntämiseen vaikuttaa vahinkoilmoitusten määrä. Puhdas kannanhoidollinen kaatolupakin saattaa jäädä myöntämättä, jos alueelta ei ole yhtään vahinkoilmoitusta. Siksi kaikki vahingot kannattaa aina ilmoittaa – myös alle 170 EUR minimikorvauksen alle jäävät!

Vahinkoperusteinen kaatolupa

Kaatolupia voi saada vahinkoperusteisesti. Kaatolupaa voi hakea, jos karhu on vieraillut pesäalueella useamman kerran. Vahinkoperusteisia lupia ei ole tähän mennessä haettu paljoa. Riistakeskuksen arvion mukaan häiriökarhun metsästys on ollut haastavaa. Siksi lupaa hakiessa kannattaa samalla pyytää lupa käyttää moottoriajoneuvoa, dronea yms. Myös Riistakeskuksen tavoitteena on, että myönnetty lupa johtaa häiriökarhun kaatumiseen. Näin ollen em. lisäluvat yleensä myönnetään.

Vahinkoperusteisen luvan saamista helpottaa, jos on myös itse tehnyt työtä karhuvahingon estämiseksi esim. rakentamalla karhuaidan. Lupa on voimassa 21 päivää.

Korvauksista

Vuonna 2017 korvattiin suurpetovahinkoja kaikkiaan 11.9 miljoonaa euroa. Näistä 94 % oli porovahinkoja. Korvausta voi saada esimerkiksi kootulle sadolle, elottomalle irtaimistolle. (Huomaa, että ihmisiin kohdistuneet vahingot korvataan eri tavoin.) Korvattaville kohteille, kuten mehiläispesille ja pesien osille kuten sulkursitikoille tai siitepölynkeräimille, on käytössä ennalta määritellyt arvot. Esimerkiksi 1-osastoisen pesän arvo on 350 EUR, lisäosaston 227 EUR jne.

Maastokatselmuksen listauksen perusteella maaseutuasiamies tallentaa Ruokaviraston järjestelmään tiedot vahingosta. Arviointiin toki liittyy aina arvioijan näkemys. Se kuitenkin tyypillisesti ottaa hyvin huomioon vahingonkärsijän. Korvauksen määrän määrittelee tästä eteenpäin asetus. Vahingonkärsijä hylkää tai hyväksyy arvion.

Korvaukset maksetaan kunnan kautta ja valtion varoista. Koko maassa korvatuksi tulee noin ¾ arvioiduista hakemuksista. Ruokavirasto tekee tarvittaessa päätöksen leikata korvauksia, jos varatut rahat eivät riitä. Edellisen vuoden vahingot korvataan toukokuussa.

Markku Laitisen esityksen pohjalta koostanut Ulla Yrjölä

Pähkinä purtavaksi

Mehiläishoidon tavoitteena on tuottaa 3.5 miljoonaa kiloa kotimaista hunajaa sekä varmistaa pölyttäjien riittävyys ruoantuotannossa. Toisaalta pitäisi osata elää sulassa sovussa 2000 karhun kanssa. Siinäpä meille dilemma!